TAITAVA KÄSISTÄÄN

Esittelemme blogissamme Rientolan Setlementin henkilökuntaa, ohjaajia, vapaaehtoistyöntekijöitä ja yhteistyökumppaneitamme. Tällä kertaa vuorossa on Kristiina Hietasaari, Rientolan savipajan ohjaaja.

Kristiina asuu Tampereella puolisonsa kanssa. Hän valmistui viime vuonna kädentaidon ohjaajaksi Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta ja opiskelee nyt taideteollisuusalan perustutkintoa osatutkintona.

Hän kertoo pitäneensä kaikenlaisista käsitöistä jo lapsesta saakka. Kristiina kasvoi Lapissa pikkukylässä, jossa harrastusmahdollisuudet olivat rajalliset.

– Muistan elävästi kansalaisopiston kautta järjestetyt satunnaiset kurssit, joissa kävimme mummoni kanssa: pienenä tutustuin esimerkiksi silkkimaalaukseen ja vanhempana öljyväreihin.

TASAVERTAISTA HARRASTUSTOIMINTAA

Savi- ja keramiikkatöitä Kristiina on tehnyt tiiviimmin vuodesta 2018 lähtien, kun opinnot innostivat takaisin niiden pariin. Lisäksi hän tekee paljon erilaisia taideprojekteja sekatekniikalla, neuloo ja virkkaa. Viime aikoina hän on innostunut kankaanpainannasta, ja hänen yhtenä toiveenaan olisi toteuttaa aiheesta kurssi Rientolan tiloissa.

Tällä hetkellä Kristiina ohjaa lasten savipajoja keskiviikkoisin, avointa savipajaa aikuisille lauantaisin sekä keramiikan alkeisryhmää tiistaisin työskentelyparinsa Marita Pirhosen kanssa (kurssit ovat nyt katkolla sulkutilan ajan). Suunnitelmissa on myös erilaisia lyhytkursseja. Lisäksi Kristiina on ohjannut erilaisia pienryhmiä: esimerkiksi viime syksynä Tyttöjen talon nuoret kävivät tutustumassa savitöihin.

– Haluaisin kehittää vastaavaa yhteistyötä jatkossa, sillä harrastusmahdollisuuksien tasavertaistaminen tuntuu tärkeältä. Itsensä ilmaisu ja käsillä tekeminen on hyväksi ihmisille.

TEKEMISEN RIEMU

Ryhmänohjauksessa Kristiina on huomannut, että lapset eivät ole yhtä itsekriittisiä kuin aikuiset. Lasten kanssa keskitytään onnistumisen kokemuksiin ja itsensä ilmaisuun, omalla tyylillä. Aikuisilla taas on usein mielessään jo visio tai haave siitä, mitä he haluavat tehdä, ja tällöin Kristiina auttaa heitä saavuttamaan halutun lopputuloksen.

Hän toivoisikin voivansa kannustaa aikuisia lapsenomaiseen työskentelyyn: usein lapset vain aloittavat puuhan, ja lopputulos saattaa muuttua matkan varrella monestikin. Savi on myös materiaalina osin ennalta-arvaamaton. Esimerkiksi lasitteeseen tai polttoon ei aina voida vaikuttaa, mikä tuo työhön oman ulottuvuutensa.

Ohjaustyössä Kristiina kokee tärkeäksi osallistujien oman luovan vision mahdollistamisen. Ryhmäläisten tyytyväisyys omiin töihinsä ja työskentelystä nauttiminen ilahduttavat. Erityisesti koronapoikkeusaikana hän kokee ohjaustyönsä merkitykselliseksi. Yhteisöllinen tekeminen on tärkeää.

– Olen iloinen siitä, että olemme pystyneet toteuttamaan pienten ryhmien toimintaa tarkoin turvatoimin. Erikoisjärjestelyt vaativat tietysti enemmän työtä, mutta mielestäni se kannattaa. Monille harrastus on henkireikä ja tärkeä hyvinvoinnin lisääjä.

OSAKSI YHTEISÖÄ

Kristiina on ollut mukana Rientolan toiminnassa tammikuusta 2020 lähtien ensin harjoittelijana, sitten ohjaajana. Koronakeväällä hän teki opintoihinsa liittyviä töitä savipajalla itsenäisesti, kesällä taas tuntiohjaajan työtä.

– Koen olevani osa Rientolaa, sillä täällä on hyvin vastaanottavainen porukka. Jo harjoitteluni aikana minut otettiin mukaan mesenaattikampanjan suunnitteluun, jonka yhteydessä pääsin toteuttamaan yhden näyttötyön. Syksyllä olin mukana tapahtumatoimikunnassa, kun suunnittelimme sadonkorjuujuhlaa. Tänä vuonna pääsin mukaan myös Rientolan hallitukseen.

Rientolassa Kristiina kertoo pitävänsä yhdessä tekemisen perinteestä ja meiningistä.

– Rientolassa koko ikänsä toimineet ihmiset ottavat uudet ihmiset hyvin vastaan, ja täällä löytää oman paikkansa.

Teksti: Heini-Sofia Alavuo

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.